Rami Saari
Ensimmäisen kirjani kannessa on Viron lippu,
sen alapuolella mies kylmästä, yksinäisyyden valkeutta, surua ja puhtautta.
Lumivalkoinen jauho kuljettaa meidät alas mustaa seinää pitkin.
Poika, kuulehan, äiti paistaa tuosta sinulle ohukaisia.
Vuoraa niillä hyvin sisuksesi, sillä paljon pahoinvointia
joudut nielemään, kun arkitoden lepraisia polkuja kuljet.
Tässä sinulle Viro – maailman suurin valtio:
länsirajana Itämeri, pääkaupunkina Moskova,
miehet usein Siperiassa.
Paras pitäytyä äidin herkuissa, poika,
verimakkaroissa ja kuminaleivissä,
ne suolistoasi hellivät. Lieneekö se valmis
kohtaamaan ankarat orjuusvuotesi etäällä?
Katso – kadotetullakin isänmaalla on sinitaivas
ja kaikki rakkaidemme yllä on tummaa.
Elämän kulkurit riuduksissa.
Tämä on sinun tiesi, tämä on se matka.
Taivaan sini on hyvä loppu. Sen jälkeen
palaamme kaikki maan syleilyyn, tulemme osaksi
oikukkaan itsenäisyyden vähäisiä muistoja,
kaukana kuolettavan nöyryytyksen pimeydestä,
kiveä raskaampana ja kohmeisena kuin lumi,
kauniina pohjoisen pyryssä.
Hepreasta suomentanut: Minna Tuovinen (“Sateen jalkapohjat”, Kustannusliike Parkko, 2022)
FINNISH POETRY translated by Saari to Hebrew
FINNISH PROSE translated by Saari to Hebrew
Rami Saari’s page